https://youtu.be/ihfYU9jdMms

Videolla myös kerrottu yleismittarilla mittaamisesta. 

Resistanssin mittaus

-Kytketään mittapäät (värillä ei väliä) toinen COM-liittimeen ja toinen ohmin merkillä varustettuun liittimeen. 

-Sitten vaikea osuus.. Valitaan sopiva mittausalue. .Sieltä löytyy merkinnät 200, 2k (eli 2000) 20k (eli 20 000), 2M (eli 2 000 000), 20M (eli 20 000 000) ja 200M (eli 200 000 000). 

Nämä kaikki tarkoittavat maksimi resistanssia mitä kukin mittausalue kykenee näyttämään. Jos mitattava resistanssi on suurempi kuin valittu mittausalue ei mittari sitä näytä vaan näyttää kuvassa näkyvää viivaa. Mittari ei mene siitä rikki jos mitattava alue on väärä. Toisinpäin ajateltuna jos mitattava resistanssi on pienempi kuin valittu mittausalue ollaan silloin oikeilla jäljillä. Se näyttää silloin aina jotain. 

-Esimerkiksi mitataan lieden uuninvastusta. Sen todellinen resistanssi on noin 50 ohmia (Sitä emme vielä tiedä mutta arvioimme). valitaan silloin 200 ohmiin asti näyttävä mittausalue ja mittari näyttää 50 ohmia ja desimaalejakin päälle. mitattaessa 2000 mittausalueella 50 ohmin uunin vastusta saadaan edelleen 50 ihan samanlailla ja ihan oikea mittaustulos mutta tarkkuus vain huononee. Eli tässä tapauksessa desimaaleja ei enään nähtäisi.  Sama asia 20 000 mittausalueella jne mutta mittaustarkkuus vain huononee.

Jännite mittaus

-Mittajohdot. Taas ollaan johdojen kanssa solmussa. No mustan voi kytkeä COM-liittimeen. Punainen. johto... No se on sama kuin resistanssi mittauksessa ja sieltä löytyykin ohmi merkinnän vierestä V-merkintä eli Voltit eli jännitemittaus. (elä huoli, värillä ei ole väliä jos se tuntuu vaikealta kunhan oikea reikä löytyy)

-Nyt pitäisi olla tiedossa onko mitattava sähkö tasasähköä vai vaihtosähköä. Se vaikuttaa siihen näyttääkö mittari oikeaa tulosta. Mittari ei tästäkään mene rikki jos mittausalue on väärä sen suhteen

-Mittarissa on näinollen kaksi eri aluetta jännitemittaukseen. Toinen vaihto- ja toinen tasasähkölle. Vaihtosähkö alue on merkitty V~ merkinnällä ja tasasähkö V merkinnällä jonka päällä on vielä viiva ja tai --- katkoviiva. Mielestäni aika loogista. Nyt olisi hyvä hieman jo entuudestaan tietää ollaankohan mittaamassa kumpaa sähköä, vahinko ei tule mutta mittaustulos paranee. 

-Päätöksen tehtyä seuraavaksi sama homma kuin resistanssin mittausalueen valinnassa. Valittaessa mittausalueen tarkkuutta. sama loogisuus pätee. Valitaan suurempi mittausalue kuin mitattava jännite luultavasti on. se pitää vain arvioida. Esimerkiksi Auton akkua mitattaessa (Tässä videolinkki auton akun mittaukseen) voidaan se heti tietää olevan tasasähköä ja varmasti alle mittarista löytyvän 20 Voltin mittausalueen. Valitaan siis V--- ja 20 mittausalue. Nyt voidaankin jo mitata. Taas arvotaan että kumpi johdoista kumpaan akunnapaan. Sillä ei ole paljonkaan väliä. Mustan voi laittaa oletettuun akun miinukseen ja punainen akun plussaan. Mittari näyttääkin nyt ihan oikein. 

-Noiden johtimien värien ja kumpi johdin tulee plussaan ja kumpi miinukseen asian kanssa ei kannata olla huolissaan jos ei osaa.. Sillä ei hirveästi ole väliä tässä vaiheessa. Mittari näyttää vain miinus-merkin tuloksen edessä eli näyttää sen kumpi on plussa ja kumpi miinusjalka akussa tai muussa mitattavassa kohteessa. Mittaus tulos on aina muuten oikea.

Virta mittaus

-Virta mittauksessa joudutaan aina hieman irroittamaan johtoja mitattavasta sähkökytkennästä. Yleismittarin läpi pitää saada kulkemaan mitattava virta. Toisesta yleismittarin johdosta virta sisään ja toisesta takaisin mitattavaan kytkentään. Siis mitattavan sähkökytkennän johdin katkaistaan halutusta mittauskohdasta ja laitetaan yleismittari väliin. Se kummasta yleismittarin johdosta virta menee sisään ei taaskaan ole väliä jos et halua tietää kumpaan suuntaan virta kulkee vaan sinulle riittä vain kulkeeko siellä virta ja kuinka paljon. Miinus-merkki vain kertoo silloin virran suunnan. 

-Toinen yleismittarin johdoista COM-reikään ja toinen A tai mA reikään riippuen siitä kuinka suurta virtaa mitataan eli mitä tarkkuusaluetta käytetään.

-Tässä mittarissa on hieman sekava valinta oikea mittausalueelle mutta periaate on ihan sama kuin reisitanssin ja jännitteen mittauksessa.  Taas valitaan vaihto- vai tasasähkö ja sen jälkeen suurin mahdollinen virta mitä mittarin tarvitsee näyttää eli samalla mittaus tarkkuus mistä oli jo aikaisemmin puhetta. mA-reikä mittaa kaikki tasa- ja vaihtosähköt 200 milliampeeriin asti (0.2A) ja A-reikä kaikki tasa- ja vaihto virrat 20 ampeeriin asti. 

-Muista että virtamittauksessa mittari laitetaan siis aina virtapiirin väliin.. EI koskaan kytketä esimerkiksi suoraan akun plus- ja miinusnavan väliin. Mittari kytkee silloin akun suoraan oikosulkuun ja siinä palaa mittarista silloin sulake.

Kondensaattorin mittaus

-Kondensaattorin mittauksesta enemmän videolla

Oskilloskoopilla voi mitata kaikkia samoja asioita kuin yleismittarilla. Kuvassa oleva 2-kanavainen 50Mhz oskilloskooppi pystyy mittaamaan jänniteen yli 50 000 000 kertaa sekunnissa kun tavallinen yleismittarin näyttö päivittyy karkeasti kerran sekunnissa. Tällä saavutetaan se etu että nopeatkin jännitevaihtelut saadaan mitattua helposti.. Oskilloskoopissa on tosin vielä muitakin ominisuuksia mitä yleismittarissa ei mutta pääsääntöinen käyttö on jännitemittaus.

2-kanavaisuus tarkoittaa mittausmahdollisuuden kahdesta eri paikkaa samaan aikaan. Näin nopeitakin jännitemuutoksia pystytään vertailemaan keskenään ajan suhteen.

Pystysuunnassa nähdään jännite ja aika kulkee vaakatasossa. Tästä saadaan kokoajan näytölle piirtyvää jännitettä ajansuhteen. Valkoinen viiva on kanava 1 ja sininen kanava 2..