Anturit
Lämpötila-anturi
Lämpötilavastuksia on paria eri tyyppiä. NTC ja PTC tyyppiä. NTC-vastuksessa resistanssivastus laskee lämpötilan noustessa kun PTC:ssä vastus nousee. Jos epäilet lämpötilavastuksen vioittuneen, siihen ei voida vain vaihtaa jotain sattumanvaraista lämpötilavastusta tilalle (kuten ei mihinkään muuhunkaan komponenttiin pelkän nimen perusteella) . Lämpötilavastuksien vastusarvot vaihtelevat suuresti eri mallien mukaan. Vastus voi myös vikaantua näyttämään jotain muuta arvoa kuin anturiin vakuittava lämpötila on.
Lämpöanturin voi kytkeä molemminpäin ja vastuksen mittaaminenkin onnistuu kumpaankin suuntaan.
Ultraääni-vastaanotin
Ultraääni on ääntä jota ihmiskorva ei kuule. Äänen taajuus voi olla 20kHz:stä ylöspäin aina megahertseihin. Esimerkiksi 40kHz vastaanotin ottaa vastaan vain 40kHz ääniaaltoja ja muut taajuudet vaimenevat voimakkaasti heti tästä ominaistaajuudesta poikettaessa.
Ultraääni lähetin toimii samalla periaatteella. Se tarvitsee tässätapauksessa 40kHz taajuisen syöttöjännitteen toimiakseen ja värähdelläkseen ja lähettääkseen ääniaaltoja.
Videolla ultraääneen perustuvan tutkan testailua ja samalla selitetty kuinka rakentamani ultraäänitutka toimii. Aika pitkästyttävä video.
LDR-anturi
LDR-vastuksen resistanssi riippuu siihen vaikuttavasta näkyvänvalon määrästä. Valon lisääntyessä resistanssi pienenee. Pimeässä vastus on megaohmeja.
(Omat projektit ja ohjeet-osiosta löytyy muunmuassa Laser-kuuntelulaite jonka vastaanottimena on LDR-vastus).
Videolla Laser-kuuntelulaite jossa laserin vastaanottimena toimii LDR-anturi
HALL-anturi
Hall-anturi reagoi anturiin vaikuttavaan magneettikenttään. Magneetit toimivat juuri tähän anturityyppiin. Myös paikallaan oleva magneettikenttä vaikuttaa anturiin.
Videolla Hall-anturin toimintaa.
Hall-anturin voi rakentaa myös itse. Foliosta leikattulla, tiimalasin muotoisella palasella mitataan vidella maan magneettikenttää.
IR-anturi
IR-anturin tuottama signaali riippuu infrapunasäteilystä eli lämpösäteilystä. IR-lähettimellä voidaan lähettää säteilyä IR-anturiin tai IR-anturilla voidaan tutkia ympäristössämme olevaa säteilyä. Infrapunasäteily on näkyvää valoa pidempiaaltoisempaa säteilyä. Sen voi ymmärtää vaikka näkymättömäksi valoksi jota lämpenevät materiaalit tuottavat. Säteilyä syntyy kappaleen lämmetessä, mitä lämpimämpi kappale on sitä enemmän se säteilee infrapunasäteilyä. Anturi on samankaltainen kuin LDR-anturi.
Videolla IR-anturin toimintaa sytyttimen kanssa.
Piezo-anturi
Anturi reagoi mekaniiseen rasitukseen. Muodoltaan se on pyöreä ja litteä kolikon oloinen komponentti. Niitä on erikokoisia. Jos sitä taivutetaan, se tuottaa mekaanisesta liikkeestä pienen sähkövirran sen mukaan kuinka paljon voimaa ja nopeutta piezon taivutukseen käytettiin. Sitä voi käyttää esimerkiksi mikrofonina ääniaaltojen heilutellessä sitä tai tutkia muita pieniä pintojen värähtelyjä.
Piezo toimii myös toisinpäin. Kun piezoon syötetään vaihtelevaa jännitettä, taipuu/värähtelee se jännitteen muutoksien mukana. Näin sitä voidaan käyttää vaikka pienenä kaiuttimena tai summerina.
Videolla piezon havaitsema mekaniinen värähtely käynnistää taikinavatkaimen
Mikrofonit
Mikrofonityyppejä on useita. Itsellä on käytettävissä dynaaminen- sekä kondensaattorimikrofoni.
-Dynaamisenmikrofonin toiminta perustuu äänen liikuttamaan kelaan magneettikentän lähellä joka näin tuottaa pienen sähkövirran. Tätä sähkövirtaa kannattaa/pitää vielä vahvistaa saadakseen siitä riittävän voimakasta jos haluamme sen esimerkiksi kaiuttimille ja muuhun käyttöön. Mikrofoni tuottaa siis itse sähkövirtansa.
-Kondensaattorimikrofoni tarvitsee ulkoisen jännitteen toimiakseen. Äänenpaine heiluttaa metallikalvoa joka on osa kondensaattoria. Kondensaattorin koko muuttuu ja se saa aikaan näiden kaikkien summana pienen ääniaaltojen mukaan vaihtelevan sähkövirran. Kondensaattorimikrofoni on herkin mikrofoni poimimaan äänentaajuuksia.